Urheilijan hyvinvointi

"Hyvinvoinva urheilija on menestyvä urheilija".

Monelle tuttu (ja tutkitusti paikkansa pitävä) lausahdus, joka pitää sisällään paljon erilaisia näkökulmia urheilijan arkeen, yleisterveyteen ja erilaisiin elämänvalintoihin liittyen. Mikä kaikki kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa?

Treeni. Harjoittelu on itsestäänselvä osa-alue, kun puhutaan urheilijan arjesta. Kehittyäkseen varsinkin kokeneen urheilijan täytyy nousujohteisesti haastaa kehoaan yhä uusilla ja kovemmilla ärsykkeillä nostaakseen kuntoaan uudelle tasolle. Kuitenkin ehkä eniten urheilijan menestykseen vaikuttava tekijä on terveet harjoituspäivät. Kova harjoittelu altistaa vammoille, sairastumisille ja ylilyönneille estäen säännöllisen kehityksen.

Valmennuksessa on tärkeää tunnistaa mahdolliset riskin paikat. Harjoittelun seurannalla ja suunnitelmallisuudella voidaan varmistaa maltillinen nousujohteisuus. Tavanomainen virhe on nuoren, tai miksei vanhemmankin urheilijan, liiallinen innostus silloin, kun hyvin toteutettu treeni alkaa tuottaa tulosta. Kilpailuissa saavutettu menestys tai onnistunut treeniputki motivoi painamaan kaasua entistä kovempaa.

Riskin paikkoja ovat usein myös leirit, uudet treeniporukat tai vaikkapa somevillitykset, jotka innostavat "supermiessuorituksiin", joihin kroppa ei ollutkaan vielä valmis. Suomen kaltaisessa neljän vuodenajan maassa kausien vaihtelut tuovat oman haasteensa kuormituksen hallintaan.

Osaako urheilija kuunnella kehonsa viestejä ja reagoida mahdollisiin hälytysmerkkeihin riittävän voimakkaasti? Miten löytää turvallinen, mutta mahdollisimman tehokas tie kehitykseen?

Ravinto. Ylikuormittumisten ja vammojen taustalla ei läheskään aina ole pelkkä treenin kuormitus. Jopa useammin merkittävin tekijä löytyy muista tekijöistä, kuten ravinnosta ja arjen haasteista. Riittämätön energiansaanti on yleinen ongelma urheilijoiden parissa. Taustalla voi olla ulkonäköön tai suorituskykyyn liittyvät paineet, mutta joskus myös vaikeus hahmottaa omaa todellista energiantarvetta, kun kuormitus on suurta. Kiireiset aikataulut, kovan treenin aiheuttama ruokahaluttomuus, yleiset uskomukset ja herkkävatsaisuus voivat vaikuttaa valintoihin.

Miten säilyttää sopiva rentous, mutta samalla tiedostaa urheilun asettamat vaatimukset niin energiantarpeelle kuin tarvittaville ravintoaineille ja laadulle?

Palautuminen. "Kehitys tapahtuu levossa" on toinen usein toistettu fraasi, joka sekin pitää myös paikkansa. Harjoittelu aiheuttaa lihasvaurioita, tyhjentää energiavarastoja ja käynnistää prosesseja, joiden palautuminen aiempaa vahvemmaksi vaatii riittävää lepoa. Tärkein palautumisen muoto on yöuni. Kaikki säännöllisesti harjoittelevat urheiljat varmaankin tiedostavat palautumisjan tärkeyden, mutta käytännössä sopivan tasapainon löytäminen on vaikeampaa.

Miten kauan erilaisista treeneistä palautuminen kestää? Mistä tietää olevansa valmis uuteen treeniin ja miten palautumista voi seurata?

Mieli. Mielenkiintoiseksi, mutta myös haastavaksi, urheiljan arjen ja hyvinvoinnin hallinnan tekee vahva linkki kehon ja mielen välillä. Henkistä kuormitusta ei voi erottaa fyysisestä rasituksesta. Linkki voi olla epäsuora (arjen kiireissä hyvä päivärytmi unohtuu tai mielen murheet häiritsevät yöunta) tai vaikuttaa suoraan fysiologisella tasolla urheilusuorituksiin. Kohonneet stressihormonitasot hidastavat palautumista harjoituksista ja kehon kohtaamista vaurioista.

Urheiluun käytetyllä ajalla on paljon kilpailijoita ja urheilija joutuu usein tekemään uhrauksia eri suuntiin. Ajoittain urheilijan on tärkeää pysähtyä pohtimaan myös omia arvojaan valintojensa taustalla. Tekemisen mielekkyys ja merkityksellisyys sekä ympäristön tarjoama tuki ovat tärkeä perusta tavoitteelliselle tekemiselle.

Miksi urheilija oikeastaan urheilee? Mikä hänelle on tärkeää ja ovatko arjen valinnat linjassa omien arvojen kanssa?

Urheilijan hyvinvointi -luentosarjassa pureudutaan kokonaivaltaisesti yllämainittuihin teemoihin. Urheilijat pääsevät myös jakamaan kokemuksiaan ja pohtimaan omia valintojaan käytännössä.