Sykevälivaihtelu ja palautumisen tasapaino

Stressi. Palautuminen. Työuupumus. Arjen tasapaino. Sanoja, jotka pyörivät monessa keskustelussa ja kuulostavat puhuttuina usein yksinkertaisemmilta kuin todellisuudessa ovat. Mikä on itselle sopiva kuormituksen ja levon suhde? Miten sen tunnistaa? Miksi joku toinen jaksaa paljon minua enemmän?

Kuormittumisen kokemus on yksilöllinen asia ja siihen vaikuttavat monet tekijät lähtien aiemmista elämänkokemuksista, fyysisestä kunnosta, todellisista aikatauluista ja omista tulkinnoista. Palautumisen tilaa voidaan arvioida erilaisilla mittareilla, mutta nämä toimivat aina vain pohjana omalle pohdinnalle. Yksi tarkimmaksi todettu mittari kuormittuneisuuden arvioinnissa on sydämen toimintaa tarkkaileva sykevälivaihtelumittaus.

Mikä ihmeen sykevälivaihtelu?

Sydän on elintärkeä ja hyvin sopeutumiskykyinen elin. Sen tehtävä on kuljettaa verta kaikkialle elimistöön välttämättömien viestien, hapen ja ravinteiden saannin varmistamiseksi. Kovassa kuormituksessa sydämen syke voi kiihtyä jopa yli 200 lyöntiin minuutissa. Levossa syke rauhoittuu; aktiiviurheilijalla syke voi hyvinkin laskea alle 40 lyöntiin minuutissa. Syke reagoi fyysiseen rasitukseen, mutta myös muihin sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin. Jopa sen rakenteet muovautuvat elämäntapojemme myötä.

Sydän ei levossakaan lyö metronomin lailla tasaisesti, vaan sykäysten välinen aika vaihtelee ensisijaisesti hengityksen tahdissa yksittäisten lyöntien välillä (katso kuva). Tätä vaihtelua säätelee autonominen hermosto, jonka kaksi osaa vuorotellen kiihdyttävät ja rauhoittavat sykettä. Parasympaattinen eli rauhoittava hermosto on aktiivisimmillaan levossa. Se tukee peruselintoimintojamme ja lisää sydämen sykevälivaihtelua. Sympaattinen eli kiihdyttävä hermosto aktivoituu stressitilanteissa, jolloin syke usein nousee ja sykevaihtelu vähenee; keho on valmis toimintaan! Akuuttien stressitekijöiden ohella autonominen hermosto heijastelee myös kroonistuneempia haasteita palautumisessa.

Sykevälivaihtelu on positiivisesti yhteydessä yleiseen hyvinvointiin, kuten aineenvaihdunnalliseen terveyteen. Se kertoo usein myös hyvästä fyysisestä kunnosta ja on yhteydessä matalaan leposykkeeseen. Fyysisen kunnon kohotessa tai terveellisten elämänvalintojen myötä sykevälivaihtelu paranee ja syke laskee.

Yleitasoa yön aikana on helppo tarkkaille erilaisilla jatkuvasti käytössä olevilla laitteilla kuten älykellolla. Riski virhearvioinneille on tosin mahdollinen. Saadakseen tarkempaa dataa vuorokauden aikaisista muutoksista on turvauduttava tätä varten suunniteltuihin mittareihin. Unta häiritsevä stressi, haastava tunteita nostattava tilanne töissä ja hidas palautuminen fyysisestä kuormituksesta erottuvat sykevälivaihtelumittauksessa. Toisaalta sykevaihtelumittauksessa on mahdollista saada positiivista palautetta omasta hyvinvoinnista tai esimerkiksi kyvystä rentoutua päivän aikana.

Tarvitaanko palautumisen arviointiin aina mittareita?

Ei välttämättä. Ne voivat kuitenkin tukea muutoksessa kohti parempaa, kun tulokset suhteutetaan käyttäjän omaan kokemukseen ja elämäntilanteeseen. Tällöin juurisyyt haasteiden taustalla on mahdollista löytää.

Usein ajatteleva ihminen tunnistaa arkensa haasteita myös itse. Joskus oma ajattelu voi sokaistua ja vääristyneet uskomukset muuttuvat totuuksiksi. Tunnolliselle ihmiselle myös oman rajallisuuden ja väsymyksen myöntäminen voi olla haastavaa.

Jos työ tuntuu liian kuormittavalta, onko ratkaisu vaihtaa työpaikkaa? Vai voisiko ennen radikaalia muutosta syitä etsiä helpommin muutettavista tekijöistä? Omista työtavoista, elämäntapavalinnoista, vapaa-ajan ohjelmasta tai työpaikan ihmissuhteista voi löytyä puutteita, joiden muuttaminen tarjoaisi tehokkaamman tien positiiviseen muutokseen. Väsymyksen kasvaessa pienemmätkin kuormitustekijät alkavat tuntua ylivoimaiselta. Ratkaisuja kannattaa siis etsiä hyvissä ajoin!

Innokkaalla työntekijällä tai vaikkapa treenaajalla tilanne voi olla myös päinvastainen. Kun tekeminen on mielekästä, omaa jaksamista ei pysähdy liikaa ajattelemaan. Positiivinen ajattelu ja omien arvojen mukainen elämä tukee jaksamista, jolloin arjen suorituskyky on ankeammin arkeensa suhtautuvaa parempi. Ihmisen kapasiteetti on kuitenkin rajallinen ja joskus ulkopuolelta voi olla helpompi tunnistaa tarve painaa jarrua. Tässä tilanteessa asian käsittely mittauksen pohjalta voi auttaa tunnistamaan omia riskinpaikkoja vielä hyvin rullaavassa arjessa, ennen kuin kuormitus "menee yli".

Sykevälivaihtelu -analyysi tarjoaa katsauksen elimistön kuormitustilaan, unenlaatuun, yleishyvinvointiin ja arjen tasapainoon. Oman kuormittuneisuuden ja stressireaktioiden näkeminen numeroina voi auttaa tunnistamaan riskitekijöitä omassa arjessa. Tärkeintä on kuitenkin herätellä omia ajatuksia siitä, tukevatko päivittäiset valinnat itselle parasta mahdollista elämää. Tarjoamamme sykevälivaihtelumittauksen myötä saat kiinnostavaa dataa hyvinvoinnistasi, mutta myös mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan elämänvalintojasi osaavan ja kiinnostuneen asiantuntijan kanssa.

Mittaukset toteutetaan yhteistyössä Livtec Reovery -hyvinvointiyrityksen kanssa.